KO:n harjoittelu: Nuorten Ystävät, valmennuspaja Mahis

Työharjoittelu Valmennuspaja Mahiksella 5.8.-23.10.2019

Valmennuspaja Mahis tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa 18-65 vuotiaille työttömille henkilöille. Palvelukokonaisuuksia on kolme: Startti, toimintakykyä vahvistaja ja ylläpitävä, sekä koulutukseen ja työhön tähtäävä palvelukokonaisuus.


Työtehtäviini kuuluivat:
  • Työntekijöiden kirjalliset tehtävät
  • Ryhmien suunnittelu, materiaalien valmistelu sekä ryhmien ohjaus
  • Asiakkaiden yksilölliset ohjauskeskustelut 
Asiakkaiden kanssa hoidettavia asioita olivat esimerkiksi: erilaisten tukien ja etuuksien hakeminen, työvoimapoliittisiin-ja muihin koulutuksiin hakeminen, terveydenhuollon, aikuissosiaalityön, te-palveluiden ja Kelan kontaktointi sekä puhelimitse, että verkkopalveluiden kautta, taloudellisen tilanteen selvittelyä ja esimerkiksi ulosottofirmaan ja velkatukihenkilöön yhteydenottaminen. Lisäksi työhön kuului olennaisesti erilaiset keskustelut arjen- ja elämänhallintaan liittyvistä aiheista. Tukemista ja ohjaamista, sekä asiakkaan vastuuttamista omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Aiheita mm. ravitsemus, liikunta, lepo, uni, stressi, kotityöt, harrastukset, ystävyyssuhteet, mieliala, ajankäyttö-  ja hallinta, päihteet.

Kävin myös 4 keskustelua Trigenda dialogimenetelmää käyttäen. Aiheina olivat mm. päihteet, haastava sukulaisuussuhde, työminän merkitys arjessa, ystävyyssuhteet ja niiden ylläpitäminen. Asiakkaat kokivat menetelmän tehokkaaksi ja helpoksi käyttää.


Pääsin tutustumaan eri palvelukokonaisuuksissa oleviin asiakkaisiin. Ohjasin itsenäisesti kykyviisarin täytön, sekä myöhemmin kävin sen läpi asiakkaan kanssa, jonka lisäksi hahmoteltiin tavoitteita juuri aloitetulle jaksolle. Olin mukana, kun sopimuksia uusittiin, jossa samalla käytiin läpi kuluneen jakson tavoitteita, sekä tarvittaessa päivitettiin niitä uuden jakson sopimukseen. Olin myös kuulemassa parin pidempi aikaisen asiakkaan prosessin vaiheita ja heidän kokemuksiaan palvelusta. Seurasin vierestä myös loppuarviointi keskusteluja. Sain osallistua asiakkaan ja ohjaajan mukana ammattioppilaitoksen opon kanssa käytyyn keskusteluun. 

Tutustuin Wilman käyttöön, sekä viestintään esimerkiksi työllisyyspalveluiden kanssa. Kävin myös juttelemassa Mahiksella käyvän työllisyyspalveluiden päivystäväntyöntekijän kanssa. Tutustuin myös Nuoret kohti työtä- hankkeeseen sen työntekijän kanssa käydyn keskustelun avulla. 

Päivittäiseen työhöni kuului pääasiassa asiakkaiden osallistaminen ja toimintaan kannustaminen: joko valmiisiin ryhmiin osallistuminen, erillisten tehtävien tekeminen, kortti- tai lautapeliin osallistuminen tai keskusteleminen joko ryhmässä tai ohjaajan kanssa tai omien asioiden hoitaminen itsenäisesti tai ohjaajan tukemana.

Ryhmäohjauksena toteutin rentoutusta, kehonhuoltoa sekä venyttelyä. Toiminnallisen osuuden lisäksi keskustelimme usein sekä mielen, että kehon hyvinvoinnista ja sen huomioimisesta arjessa. Useampaan kertaan joku asiakas halusi jäädä ryhmän jälkeen juttelemaan yksilöllisesti. Ryhmiin osallistui yleensä n. 3-6 asiakasta kerrallaan. Olin myös apukätenä muiden työntekijöiden vetämissä ryhmissä.

Kuntoutuksenohjaajan harjoittelu: Peurunka kuntoutus


Peurungan kuntoutus, ohjaajana Kuntoutuksenohjaaja
  
Tärkeänä osana oli kuntoutuksenohjaajan yksilöhaastattelut, sekä ko:n pitämät ryhmät. Niiden lisäksi perehdyin koko kuntoutusyksikön toimintaan.

Osallistuin erilaisiin ryhmäkeskusteluihin ja työpajoihin. Niiden vetäjinä toimivat mm.
  • Fysioterapeutit
  • Toimintaterapeutit
  • Ravitsemusterapeutti
  • Jalkaterapeutti
  • Psykologi
  • Sosiaalityöntekijä
  • Lääkäri
Lisäksi osallistuin muutamille sekä fysioterapeutin, että toimintaterapeutin yksilökäynneille. Pääsin myös seuraamaan ja auttamaan GAS tavoitteiden asettamisessa, sekä aiemmin kuntoutuksessa olleen ryhmän GAS tavoitteiden täyttymisen arviointia.

Osallistuin eri kuntoutusryhmien ohjelmiin ja sain kattavan kuvan eri ryhmien kuntoutuksen sisällöistä, sekä asiakasryhmien erityistarpeista. Olin myös ohjaamassa osaa ryhmistä, kun olin ensin tutustunut niiden toimintaan. Pääsin myös haastattelemaan kuntoutuksenohjaajan yksilö asiakkaita ja kartoittamaan heidän elämäntilannettaan, sekä ohjaamaan eri palveluiden hakemisessa. Kokeilin myös Trigenda dialogi menetelmää yhden asiakkaan kanssa. Dialogimenetelmään olen käynyt erillisen koulutuksen.

Antoisimpana koin kuntoutuksenohjaajan ohjauskäynnit, sekä hyvin erilaiset ryhmät joihin pääsin sekä osallistumaan, että niitä ohjaamaan. Omat ryhmänohjaustaidot kehittyivät todella paljon ja sain paljon rohkeutta niiden vetämiseen. Opin myös katsomaan asiakasta kuntoutuksenohjaajan näkökulmasta ja sain tärkeää kokemusta, millaista kuntoutuksenohjaajan yksilöohjaaminen voi olla.

Kuntoutuksenohjaajan harjoittelu: Kyllön terveysasema


Ohjaajana Toimintaterapeutti.

Tutustuin eri palveluihin (JYTE ja terveyskeskussairaala) ja siihen, ketkä asiakkaat ja mistä syistä voivat hakeutua palveluihin
  • fysioterapia (yksilö ja ryhmäohjaus, sekä kotikäynnit)
  • toimintaterapia (yksilö ja ryhmäohjaus, sekä kotikäynnit
  • puheterapia
  • lastenkuntoutus
  • osasto 6sen palveluohjaus keskustelut
  • sosiaalityö
  • liikuntasuunnittelija
  • mielenterveys ja päihdehoitajien palvelut
  • ravitsemusterapeutti
  • päiväsairaala
  • Väinönkadun palvelukeskus
  • Oivakeskus
  • apuvälinepalvelut
  • keskussairaalan kuntoutusohjaus

Lisäksi tuotin toimintatuokiokansion osasto 6lle, joka sisälsi toistakymmentä valmista toimintatuokio ideaa materiaaleineen, sekä seinällisen ns. kannustavia ja ohjaavia tauluja, jotka kannustavat omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Olin myös mukana kehittämässä vapaaehtoistyötä sairaalaan ja tein siihen tarvittavan esitteen, sekä koostin listan eri yhdistyksistä ja järjestöistä, jota voi hyödyntää vapaaehtoistyössä, sekä asiakkaiden ohjaamisessa oikean järjestön piiriin tuen hakemiseksi.

Olin mukana asiakaspalavereissa, joissa mm. pohdittiin kotiutumiseen liittyvien palveluiden kartoitusta, sekä eri osastojen osastopalavereissa. Osallistuin eri osastojen osastopalavereihin, jotta sain kokemusta moniammatillisesta työskentelystä. Lisäksi olin mukana kuntoutuksen työryhmässä, jossa päätettiin erilaisista korvattavista palveluista/eduista, kuten fysioterapiasta, toimintaterapiasta tai vaikkapa peruukista. Lisäksi olin mukana asiakkaan henkilökohtaisen avustajan hakuprosessissa. Kartoitin myös kahden asiakkaan tämän hetkisen palvelutarpeen ja ohjasin heitä jatkon suhteen. Harjoittelu sisälsi paljon yksittäisen asiakkaan ohjausta. Perehdyin myös palvelusetelikäytäntöön.

Tärkeimpänä antina koen hyvin moniammatillisen työskentelyn, sekä laajan tutustumisen eri palveluihin ja niiden edellytyksiin. Myös yksilöohjaukset eli ns. omien asiakkaiden ohjaukset toivat ensi tuntumaan kuntoutuksenohjaajan työhön.

Työhyvinvointi ja ergonomia

Kuntoutuksenohjaajan opintoihin kuului kehittyvän asiantuntijuuden opintokokonaisuus, jonka lisäksi päädyin valitsemaan vapaavalintaisissa opinnoissani työhyvinvointi kurssin. Näin tulin koostaneeksi kokonaisuuden, jonka myötä opin todella paljon työhyvinvoinnista, sekä ergonomiasta. Koenkin hallitsevani työhyvinvointiin liittyvät seikat hyvin.

Kehittyvän asiantuntijuuden koostin kahdesta osasta: Työhyvinvointi seminaarista, sekä JAMKin DIKO hankkeesta, jossa minulla pääosassa olivat ergonomiakoulutukset.

Työhyvinvointiseminaari pidettiin keväällä 2017. Seminaarissa kävi eri alan asiantuntijoita pitämässä puheenvuoroja. Seminaarin työstämiseen kuului palavereita eri yhteistyökumppaneiden kanssa sekä yhteydenpitoa sähköpostilla, kirjallista työskentelyä (kutsun laatiminen, aikataulun työstäminen, yhteystietojen kartoittaminen, webropol kyselyn luominen), taukojumpan suunnittelu ja materiaalin valmistelu, juontaminen ja päivän aikataulusta huolehtiminen sekä seminaari tallenteen läpikäyminen ja sen pohjalta koosteen luominen. Seminaarista itsestään jäi paljon hyviä puheenvuoroja mieleen, jotka ovat olleet osana edistämässä omaa käsitystä työhyvinvoinnista, sen laajuudesta ja merkityksestä.

DIKO hankkeeseen kuului useampia osioita: Turvallisesti töissä- teemapäivä koululla, apuvälinemessut Tampereella ja ergonomia koulutukset hoivayrityksiin. Teemapäivää olin mukana organisoimassa (yhteyden pito osaan esittelijöistä, suunnittelupalaverit) sekä järjestämässä (esittelijöiden avustaminen, osallistujien ohjaaminen esittelijöiden luokse). Apuvälinemessuilla kiersin yhdessä toisen opiskelijan kanssa tutustumassa erilaisiin apuvälineisiin ja keskustelemassa eri yritysten edustajien kanssa apuvälineistä/ergonomiasta/työhyvinvoinnista. Lisäksi kuunneeltiin pari puheen vuoroa.
Ergonomia koulutuksissa hyvinvointialan yrittäjiä toimivat yhteistyössä hankkeen työntekijöiden kanssa. He kävivät koulun tiloissa pidetyissä koulutuksissa, jonka lisäksi hankkeen työntekijät kävivät työpaikalla ohjaamassa. Olin mukana yhdellä koulutuskerralla, sekä useammalla työpaikkakäynnillä. Työpaikkakäynneillä kuljimme työntekijöiden mukana todellisissa asiakastilanteissa ja pohdimme erilaisia siirtoja, niiden sisältöä ja toteutustapaa. Pystyimme mm. testaamaan uusia siirto- tai avustustapoja suoraan työtehtävissä. Päivän lopuksi aina keskustelimme toteutuneista siirroista, sekä ylipäätään työhyvinvoinnista ja ergonomian merkityksestä niin asiakkaalle, työntekijälle kuin työnantajallekin. Tein käynneistä myös kirjallisen koosteen.

Työhyvinvointi kurssilla pohdittavana oli työhyvinvointia monelta eri kantilta. Aiheita olivat mm. kognitiivinen, fyysinen ja organisatorinen ergnomia työpaikalla, sekä oman työhyvinvoinnin johtaminen. Lisäksi otimme kurssin ajaksi muutaman kehitystehtävän, jota pyrkisimme kurssin aikana parantamaan. Nimesimme jokainen muutamat henkilökohtaiset muutosta kaipaavat ilmiöt, asetimme tavoitteet ja pohdimme toteutustavan ja kuinka niitä seuraisimme. Kurssin lopussa arvioimme tavoitteiden täyttymistä.

Näiden kurssien myötä oma ymmärrys työhyvinvoinnista ja sen laajuudesta, sekä merkityksestä niin työntekijän henkilökohtaiseen elämään, kuin työpanokseen on muuttunut paljon. Työntekijän hyvinvointi korreloi suoraan tehtyyn työsuoritukseen, jonka myötä se vaikuttaa myös asiakkaan kokemukseen, mutta myös työnantajan näkökulmasta työn tehoon ja tuloksiin. Työntekijän oma hyvinvointi vaikuttaa työssä jaksamiseen ja poissaoloihin, joka taas vaikuttaa niin asiakkaisiin, työyhteisöön kuin työnantajaankin. Puhumattakaan työntekijän jaksamisesta työelämässä, mutta etenkin omassa arjessaan; se kun vaikuttaa olennaisesti myös työssä jaksamiseen. Kun elämän peruspilarit (riittävä lepo/uni, rentoutuminen, liikunta, ravitsemus, mielenterveys) ovat kunnossa, on lähtökohdat työntekemiseenkin aivan erit. Toisaalta myös työpaikalla ja työssä tulee lähtökohtaisesti olla asiat kunnossa; työolosuhteiden tulee tukea työntekijän jaksamista työn sisällöstä riippumatta. Osittain vastuu on työntekijällä, mutta myös työnantajalla: vastuu turvallisista ja hyvistä työolosuhteista, sekä riittävästä johtamisesta. Paljon vaikutusta on myös työyhteisöllä, sekä työilmapiirillä. 

Olen kurssien jälkeen huomannut suhtautuvani näihin asioihin työelämässä eri tavalla: olen osannut pitää paremmin puoliani oman jaksamiseni suhteen, mutta myös käynyt keskusteluja muiden työntekijöiden ja tahojen kanssa työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen merkityksistä työn lopputulokseen. Olen myös käyttänyt/vaatinut käytettäväksi apuvälineitä esimerkiksi potilassiirto tilanteissa. Omat valmiuteni huolehtia sekä omasta, että muiden työhyvinvoinnista kehittyi merkittävästi näiden opintokokonaisuuksien myötä! 

Koulunkäynninohjaajan koulutus

Opiskelin koulunkäynninohjaajaksi 2014-2015. Harjoittelupaikkoinani olivat ala-asteen 4. luokka, sekä yläkoulun 7.-9. luokat ja viimeisenä harjoitteluna yläkoulun joustavan opetuksen luokka.

Koulunkäynninohjaajan koulutuksen koen olleen erittäin hyvä ja opettavainen. Koulutuksessa käytiin hyvin läpi erilaiset oppimisen menetelmät, sekä oppimisen haasteet. Opin ohjaamaan, sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia ohjauskertoja. Opiskelimme myös paljon eri sairauksista ja niiden vaikutuksesta oppimiseen. Sain myös erilaista näkökulmaa nuorisotyöhön, jota aiemmin olin tehnyt lähinnä nuorisokodilla.

Koulutuksen myötä osaan paremmin ottaa ihmiset huomioon yksilöllisine tarpeineen, sekä ohjata heitä eri tavoin. Ymmärrän paremmin eri oppimisvaikeuksien tuomat haasteet niin opiskelussa kuin arjessakin. Opin myös todella paljon puhetta tukevista ja korvaavista menetelmistä, sekä ylipäätään eri aistien merkityksestä ja käytöstä opetustyössä. Lähihoitajan koulutuksessa puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät jäävät hyvin vähälle, ellei omia opintojaan suunnannut niitä käyttäviin harjoittelupaikkoihin. Itse tutustuin niihin ollessani harjoittelussa kehitysvammaisten ryhmäkodissa. Minulle kuitenkin aukesi kuin toinen maailma, kun koulutuksen aikana perehdyimme eri menetelmiin ja teimme niihin liittyviä oppismistehtäviä. Lisäksi minulla oli huomattavasti parempi pohja myös AMK opintojen puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien kurssille. Asia olikin lähinnä kertaamista, kun aiempien opintojen kokonaisuus oli laajempi kuin mitä AMKssa.

Kävin myös ensimmäisen AVEKKI koulutuksen opintojen aikana. Osaan nyt suhtautua eri tavalla väkivaltaisiin tai niiden uhkaa sisältäviin tilanteisiin ja toimia niissä huomattavasti paljon johdonmukaisemmin.
Kävimme myös läpi kiusaamiseen liittyviä teemoja ja huomaankin puuttuvani niihin paljon tehokkaammin, kuin mitä aiemmin. Oma suhtautuminen minkään tason kiusaamiseen tai kiusotteluun on tiukentunut ja esimerkiksi aiemmin työpaikalla hauskaksi koetun vitsin sijaan saatan todeta sen olleen turhan mauton tai ylittävän työpaikkakiusaamisen rajat.

Koulutuksessa opin sisäistämään, että tärkeimpiä keinoja tukea opiskelua on kannustaminen, sekä kuulluksi tulemisen tunteen tarjoaminen: kun opiskelija kokee tulleensa kuulluksi ja saa apua sekä tukea kannustavalla ootteella, tarttuu hän todennäköisemmin toimeen. Muutenkin palautteen antamista ja rakentamista tuli harjoiteltua erilaisten työssäoppimisen raporttien myötä. Osaan arvioida omaa toimintaani, huomata siinä kehittämiskohteita, mutta myös niitä osa-alueita joita osaan ja joissa olen hyvä.

Koulutukseni, saamani palautteen ja työssäoppimisten kokemuksieni myötä, voisin todeta että olisin hyvä koulunkäynninohjaaja. Koen myös, että minulla vahva ja hyvä tausta erilaisista oppimiseen liittyvistä ilmiöistä, erilaisista sairauksista, sekä puhetta tukevista ja korvaavista menetelmistä, jotka auttavat minua työssäni kuntoutuksen kentällä. Koulunkäynnintyötä voisin tehdä sellaisenaankin, mutta tällä hetkellä hyödynnän siinä opittuja asioita kuntoutuksenohjaajan työssäni.

DIKO hanke osana kehittyvänasiantuntijuuden kurssia

Osana AMK tutkinnon kehittyvän asiantuntijuuden kurssiani, osallistuin JAMKin DIKO hankkeeseen. Olin mukana hankkeen eri tapahtumissa, jossa käytiin läpi mm. erilaisia apuvälineitä, asiakassiirtoja, sekä työntekijän ergonomiaa.

"Hankkeen päätavoitteena on kehittää kotihoitoa ja palveluasumista tarjoavien yritysten lähiesimiesten johtamisosaamista ja työntekijöiden työ- ja toimintakulttuuria hyödyntämällä digitaalisuutta ja kokeilukulttuuria. Hankkeessa digitaalisilla kokeiluilla osallistetaan työntekijät kehittämään omaa työtään ja tuetaan yrityksen johtoa digitalisaation edellyttämien osaamistarpeiden vahvistamisessa ja muutosten ennakoinnissa, mikä puolestaan tukee yritysten työhyvinvointia ja tuottavuutta." (JAMK DIKO)

Olin mukana koululla järjestetyssä "Turvallisesti töissä" teemapäivässä, jolloin erilaisia apuvälineitä kokeiltiin ja tutkittiin kävijöiden mielenkiinnon mukaan. Mukana oli sekä hoiva-alan apuvälineitä valmistavia yrityksiä, sekä mm. liikenneturvan ajosimulaattori. Ajosimulaattorissa sai kokeilla ajamista kännykkää käyttäen.
Apuvälineitä valmistavat yritykset esittelivät omia tuotteitaa ja niitä pääsi halutessaan kokeilemaan ohjatusti. Oma roolini oli toimia tarvittaessa apuna apuvälineiden käyttöä havainnoidessa joko esittämällä asiakasta, tai apuvälinettä käyttävää henkilöä. Apuvälineiden käyttöä testatessa hyötyy nimittäin moninkertaisesti, mikäli pääsee myös itse kokeilemaan asiakkaan roolia. Siinä ymmärtää paremmin asiakkaan näkökulmasta siirron erilaisuuden apuvälineillä, kuin ilman apuvälineitä.

Pääsin mukaan myös apuvälinemessuille Tampereelle (2018). Messuilla kiersimme toisen opiskelijan kanssa eri pisteitä. Tutustuimme pääasiassa siirron apuvälineisiin, mutta myös pienapuvälineisiin, sekä uudempaan teknologiaan. Katsoimme myös mm. pyörätuolein tanssitun esityksen, sekä kuuntelimme muutaman luennon.

Olin myös mukana kun hankkeen yritysten henkilöstöä perehdytettiin apuvälineiden käyttöön koulun harjoitusluokissa. Henkilöstö oli jo kerran aiemmin käynyt vastaavanlaisessa koulutuksessa koululla. Aluksi päivän ohjelmassa luento pohjainen keskustelu, jossa kerrattiin erilaisia siirtoihin liittyviä perussääntöjä.  Esimerkiksi, milloin asiakkaan toimintakyvyn muutos edellyttää siirtymistä yhden hoitajan siirrosta apuvälineen/kahden hoitajan/nosturin siirtoon. Sen jälkeen käytiin ohjatusti läpi siirtoja sängyllä, sekä sängystä pois/sänkyyn. Yritysten henkilöstö pääsi kokeilemaan apuvälineiden käyttöä, sekä olemaan siirrettävänä. Lopuksi keskusteltiin apuvälineiden käytön syistä, sekä motivaatiosta niiden käyttöön.

Lisäksi kävin erään yrityksen "kotikäynneillä". Olimme työntekijöiden mukana aamuvuorossa, jonka aikana sekä seurasimme, että ohjeistimme siirroissa. Hoitajien tehtävänä oli kertoa kuinka ajattelivat siirron toteuttaa, jonka jälkeen kyselimme tarkentavia kysymyksiä tai esitimme vaihtoehtoisen tavan siirrolle. Opetimme myös apuvälineiden käyttöä todellisissa asiakastilanteissa. Iltapäivällä kävimme läpi tehdyt siirrot, sekä ajatuksia ylipäätään ergonomiasta ja sen toteuttamisen tärkeydestä. Olin työpaikalla mukana kolme kertaa. Joka kerralla oli eri työntekijät ja eri asiakkaat.

Toisen yrityksen koulutukseen pääsin mukaan toisenlaisen tapaamisen myötä. Aiheena oli aiempien kokemuksien läpi käyminen ja uusista toimintamalleista keskusteleminen. Hankkeessa oli aiemmin käyty yrityksen työntekijöiden mukana asiakaskäynneillä, jolloin niistä oli kuvattu videomateriaalia. Käynneillä oli pohdittu aiemmin käytettyjä ergonomisia ratkaisuja ja kokeiltu myös uusia tapoja. Tapaamisella, jossa olin mukana, käytiin läpi näitä videoita, pohdittiin hoitajan ja asiakkaan asentoa ja mietittiin, millä tavalla toimiminen olisi parempi sekä asiakkaan, että työntekijän kannalta. Lisäksi pohdimme yhdessä oikean ergonomisen toiminnan vaikutusta asiakkaan kokemaan hoitoon, työntekijän hyvinvointiin, sekä niiden vaikutusta yritykseen.

Kokonaisuutena tämä osuus antoi todella paljon lisäymmärrystä ergonomiasta, apuvälineteknologiasta ja sen tärkeydestä, sekä vaikutuksesta etenkin työntekijään itseensä, mutta myös työyhteisöön, asiakkaisiin, sekä työnantajaan. Opin myös itse uusia siirtotekniikoita ja oma asenteeni apuvälineiden käyttämiseen asiakastyössä muuttui radikaalisti. Taustalla on lähihoitajan tutkinto, mutta työelämässä omaksuin nopeasti vanhat tavat avustaa ilman apuvälineitä. Nähtyäni apuvälineiden hyödyllisyyden käytössä useita kertoja ja päästyäni itse kokeilemaan niitä, aloin vaatimaan ja käyttämään niitä myös hoitajan työssäni. Osasin myös paremmin perustella itselleni, sekä omalle työparilleni niiden käytön tarkoitusta ja vaikutusta mm. siirron turvallisuuteen. Olin jo aiemmin kiinnostunut apuvälineteknologiasta käydessäni Assistive Technology- kurssia ja tämä vain lisäsi sitä. Aion jatkossakin ylläpitää tietoutta uusimmista apuvälineistä, sekä hyödyntää sitä työssäni, joko käyttämällä niitä itse tai ohjaamalla asiakkaita niiden käyttöön.